Kas näin, osasin luoda itselleni blogin, miten äärimmäisen taitavaa!

Ensimmäisen blogimerkinnän kirjoitusolosuhteet ovat varsin edulliset: Huoneessa on pimeää, läsnä vain minä ja läppärini, ikkunasta voin katsella pimenevää talvi-iltaa ja ensimmäistä iltatähteä. Osaisiko joku kertoa minulle sen nimen? Soittimessa Reginan uusi albumi Puutarhatrilogia. Kaunista.

Tänään olen miettinyt kasvissyöntiä. Tähän asti olen ollut tyytyväinen lihansyöjä, maatalon tytär, jonka kotona on aina ollut tarjolla vain omien lehmien maitoa (rasvaprosentti suuri, isäparkani mielestä kauppojen täysmaito muistuttaa lähinnä tankinpesuvettä), aitoa voita ja tietysti lihaa, kaikissa mahdollisissa muodoissa. Metsälläkin olen joskus käynyt. Kesätöissä olen ollut kettutarhalla ja nähnyt paljon kaikkea rumaa. En mikään tyypillinen vegaani ja eläinoikeusaktivisti siis.

Nyt kuitenkin aloin vakavasti pohtimaan kasvissyöjäksi ryhtymistä. Se olisi sekä ekologisesti, eettisesti että terveydellisesti järkevää. Ekologisesti siksi, että kasvisruoka kuluttaa paljon vähemmän luonnonvaroja, eettisesti siksi, että kyllähän ne eläinparat kärsivät kurjan elämänsä aikana ennen kuin päätyvät minun lautaselleni ja terveydellisesti siksi, että onhan jo todistettukin, että kasvissyöjät elävät pidempään. Kynnys lihansyönnin lopettamiselle on kuitenkin suuri, varsinkin täällä takamailla.

Tosiaankin harkitsemisen arvoinen asia.